sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Vesi

Työni mielenkiintoisen osio koitti pitkän odotuksen jälkeen. Pääsin vihdoin käymään kylissä katsomassa miten siellä viljelijät pärjää pikkupuidensa ja taimiensa kanssa. Ensimmäisten vierailujen aikaan kyliä piinasi kuivuus, koska sateet olivat kiertänyt viereisten kylien kautta. Viljelijöiden vesitankeista oli sadevesi loppunut jo aikoja sitten. Toisilla oli mahdollisuus hakea moottoripyörällä kaivosta vettä, joskin kaivo sijaitsi hyvin kaukana ja vedenhakureissulle hukkui koko päivä. Viimeisenä vaihtoehtona viljelijät ovat joutuneet turvautumaan Dar es Salaamista tuotavaan veteen. Veden hinta on ollut korkea, koska kuivuus on koskettanut myös Dar es Salaamia.

Vesiongelmien vuoksi viljelijät ovat olleet pienessä pulassa projektin kanssa. Tänä vuonna ongelma on pienempi edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa viljelijöistä kasvattaa puna- ja valkotiikkiä, jotka imevät itseensä vettä tolkuttomia määriä. Vedenpuutteen lisäksi ongelmana on suolainen vesi kaivoissa ja ongelma on yleinen erityisesti Tansanian itäpuolella. Kasvit eivät oikein tykkää tuosta suolaisesta vedestä, varsinkaan punatiikki, joten viljelijät ovat joutuneet tekemään ekstratöitä taimien pitämiseksi hengissä. Oli kuitenkin huojentavaa nähdä viljelijöillä toiveikkuutta tulevia sateita ja projektia kohtaan. 

Jo seuraavalla viikolla saapuivat sateet. Pikkuhiljaa sateiden määrä kasvaa ja sataa useammin, varsinainen sadekausi alkaa sitten maaliskuussa. Tuntuu kuin olisi jossain luontodokkarissa, kun yhtäkkiä kaikki alkaakin ympärillä rehottaa. Taimien kunnossa oli jo havaittavissa huomattava ero. Onkohan liian optimista toivoa vesiongelmien olevan pian ohi tältä kaudelta? Viljelijöiden hommaamat tuhansien litrojen vesitankit ainakin auttavat asiaa.

Viljelijät ovat keskittyneet pääasiassa omiin peltoihinsa, joille he yrittävät saada riittävän taimimäärän istutettua ennen sadekauden alkua. Peltojen pinta-ala on joissakin kylissä jopa kasvanut. Jotta viljelijät saisivat tuloja (mahdollisen muun työn lisäksi), heidän tulisi myydä taimiaan. Taimimarkkinoita on kuitenkin hankala löytää mm. kylien kaukaisen sijainnin takia. Toisaalta taimien ostajat odottavat myös sadekautta, jotta pääsisivät istuttamaan taimet suoraan omille pelloilleen. 

On huippufiilis, että työt ovat pitäneet minut viime viikkoina kiireisenä, sillä pidän työstäni todella paljon. Kovasti olen mietiskellyt mistä Suomessa löytäisin samankaltaisen työpaikan, onko kellään ideoita? Myös vapaa-ajan käyttööni olen tyytyväinen. Reissu Morogoroon oli erityisesti vapaa-ajan kannalta antoisa. Morogoro on ihana suhteellisen pieni kaupunki, jossa luonto on lähellä. Käytiin mm. kiipeämässä vuorilla ja uimassa vuoristojoessa. Kiire ei tietysti ole blogin kannalta ollut hyvä juttu, mutta suotakoon se minulle anteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti