Takana on viimeiset työpäivät ja kylävierailut. Tuntui hyvältä sanoa viljelijöille heipat, kun näki heidän taimien kunnon kohentuneen ja taimien menneen jonkin verran myös kaupaksi. Toivottavasti vettä taivaalta riittää ja viljelijöiden tilanne helpottuisi edelleen. Kylävierailupäivän jälkeen alkoi todellinen loma ja pääsin rentoutumaan Sansibarille. Nyt vietetyn rentouttavan viikon jälkeen alkaa kuitenkin koittaa kotiin lähdön aika. Huomenna suuntaamme lautalla Dar es Salaamiin vielä iltaa viettämään läheisten ihmisten kanssa ja sitten puolilta öin lähteepi lento kohti Suomea.
On mahtava fiilis, että pian pääsee kotiin! On jännittävää nähdä millainen lumitilanne kotona odottaakaan. Kotiin palattuani aion mennä pitkälle kävelylle ja sitten saunaan. Saatan ehkä juoda kupposen teetä ja tehdä parit hyvät voileivät. Sitten vain odotan helmikuussa tulevia pikkujouluja. :) Jätän mielelläni Tansaniaan kaikki sairastelut, päivittäiset kemikaalicocktailit, turhat kikkailut.. Vaikka olo kotiinlähdöstä on hyvä, on olo lähtemisestä myös haikea, kuten totesin jo aiemminkin.
Kolmen kuukauden aikana olen oppinut huomattavasti pitkäjänteisemmäksi (katsotaan kauanko se hektisessä kulttuurissamme kestää), olen sukeltanut syvemmälle uuteen kulttuuriin kuin koskaan ennen, olen oppinut kiswahilia ja uusia sosiaalisia taitoja, saanut yhden uuden ystävän, pari kourallista uusia kavereita ja muita uusia tärkeitä ihmisiä elämääni, sekä olen huomannut kykeneväni selviytymään varsin hyvin täysin uudenlaisissa ja haastavissa työtilanteissa. Toivon mukaan myös minun läsnäoloni antoi jotain uutta paikallisille ihmisille, työyhteisöömme ja projektiimme.
Unelmani pidemmästä seikkailusta yksin on nyt toteutunut. Sain tältä reissulta paljon. Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti