Arvostin erityisesti norsulaumojen näkemistä. Tansania on tullut viime aikoina ikävän tunnetuksi erityisesti norsujen salametsästyksestä. Norsuja tapetaan niiden syöksyhampaiden vuoksi ja norsunluuta rahdataan rekkalasteittain maasta joka vuosi. Tansanian norsujen lukumäärä on viiden vuoden sisällä tipahtanut n. 70 000:stä 20 000:een. Salametsästyksen "hot spotiksi" on dna-testien perusteella osoittautunut Tansanian suurin (?) kansallispuisto Selous, jossa valvonta on heikkoa mm. työvoiman vähäisyyden ja alueen ison pinta-alan vuoksi.
Pelastaako niitä norsuja sitten mikään? Salakaadot saattaisivat vähentyä, jos..
- valtio jakaisi puistosta saatavista tuloista isomman osuuden puiston välittömässä läheisyydessä oleville asukkaille korvauksena maan käytön rajoittamisesta. Silloin myös asukkaat olisivat enemmän kiinnostuneita puiston tulevaisuudesta ja siellä kävijöistä. Salametsästäjät tulevat yleensä muilta alueilta tai jopa ulkomailta. Tällä hetkellä asukkaat saavat vain pienen murto-osan luontoturismin miljoonatuloista ($).
- Tansanian rajoille saataisiin enemmän norsunluuta etsiviä koiria.
- norsuille ei kasvaisi syöksyhampaita. Syöksyhampaattomat yksilöt ovat yleistyneet viime vuosina ja tutkijat ovat arvelleet tämän pelastavan Tansanian norsut seuraavan 10 vuoden aikana.
Tilanne on liian nolo luontomatkailusta tunnetuksi tulleelle valtiolle. Monelle norsut kuvastavat koko Tansanian luontoa. Norsujen häviäminen maasta johtaisi väistämättä luontoturismin laskuun ja synnyttäisi ison loven valtion ja yksityisyrittäjien kassaan. Siispä olisi syytä poliitikkojen herätä, eikä vain katsella tilannetta sivusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti